Aleksandra ojensi Alexin Alpertille ja kertoi menevänsä katsomaan mitä ulkona tapahtui. Alpertti oli ekana sitä vastaan, mutta Aleksandra vakuutti olevansa turvassa. Hän pyysi miestään soittamaan poliisille jos hän ei palaisi 15 minuutin päästä.
Aleksandra käveli ulos talosta ja katsoi ikkunan suuntaan. Hän näki Alpertin ja Alexin ikkunasta ja huitoi käsillään että he menisivät piiloon. Kun he olivat lähteneet ikkunasta Aleksandra vilkuili ympärilleen. Ei ketään.
A: Sinä sielä kuka ikinä oletkin! Tiedän että olet täällä joten jumaisä tule esille tai soitan poliisit paikalle!
Hetkeen ei kuulunut mitään, ja Aleksandra oli jo menossa sisälle, kunnes kuuli rykäisyn.
Aleksandra katsoi pistävästi lähestyvää miestä.
A: Kuka helkkari sinä luulet olevasi, kun tulet vain yksityistontille tekemään ääniä!
M: Se ei kuulu sinulle, Aleksandra! Mies tiesi naisen nimen.
A: Mistä sinä minun nimeni tiedät?
M: Yksi mies kertoi sen minulle, mutta nyt sinä tulet mukaani! Mies otti aseen esille. Aleksandra katsoi järkyttyneenä vuoroin asetta, vuoroin miestä.
A: Teen mitä tahdot.
Mies oli kertonut ehdot: Aleksandran oli tultava hänen mukaansa ja hänen piti tehdä kaikki mitä käskettiin, tai Alpertti ja Alex tulisivat kuolemaan. Aleksandra hyväksyi ehdot ja mies talutti hänet tienvarteen. Sielä heitä odotti vanha ränsistynyt auto. Mies laittoi Aleksandran silmille siteen.
Aleksandra tunsi miten auto pysähtyi. Mies otti hänen silmiltään siteen ja hän huomasi, että mies oli vaihtanut asun.
M: Älä kommentoi. Hän pakottaa kaikki työntekijänsä pukeutumaan tälläiseen asuun.
Aleksandra nyökkäsi vain.
M: Mene ovesta sisään sisällä saat uudet ohjeet.
Aleksandra käveli kuistille. Hän voisi nyt lähteä juoksemaan,kun näki miehen lähtevän autolla, mutta sitten hän muisti. Hänen perheensä oli vaarassa. Aleksandra asteli sisään.
Aleksandra näki punatukkaisen miehen istuvan talon sisällä.
A: Mm... Hei?
M: Istu alas. Miehen äänessä oli jotakin tuttua.
Aleksandra istahti tuolille ja kuuli miehen nousevan tuoliltaan ja astelevan hänen taakseen.
M: Aleksandra. Mitä olet tehnyt itsellesi? Aleksandra haukkoi henkeään. Tuo aksentti millä mies lausui hänen nimensä. Siinä oli jotakin liiankin tuttua. Aleksandra näki välähdyksiä miten John suuteli häntä.
Aleksandra nousi ylös tuolista ja harppoi miehen eteen ennen kuin tämä tajusi mitään.
A: John! Se olet sinä! Herranjumala mitä kasvoillesi on tapahtunut? John katsoi Aleksandraa.
Aleksandra silitti miehen arpia.
A: Voi sinua. Kuka teki tämän sinulle? Silloin Johnin naama muuttui punaiseksi.
J: Aleksandra jumalauta! Sinä teit tämän minulle! Se lentokone onnettomuus oli sinun syytäsi! Helvetin vamppi!
A: Älä syytä minua! Ainoa jota voit syyttää olet sinä itse! Kohtelet kaikkia läheisiäsi kuin saastaa! John katseli naista ja tarrasi tätä ranteesta.
J: Mikä tämä on?
A: Sormus, menin naimisiin! En jää kaipaamaan miestä jolla ei ole elämää!
John huokasi.
J: Mene suihkuun.
Aleksandra katseli miestä kummastuneesti, mutta teki työtä käskettyä.
Aleksandra riisui vaatteensa ja asteli suihkuun. Suihkussa ei ollut muita kuin hiusväriä poistavia shamppoita.
J: Tuo ei ole luonnollinen värisi ota se pois!
Kun Aleksandra oli lopettanut suihkussa käynnin ja pukeutunut John otti tämän lasit ja rikkoi ne.
J: Et ole koskaan ollut likinäköinen! Ja katso nyt itseäsi punainen sopii sinulle paremmin. Tämän naisen minä tunnen.
A: No John olet saanut tahtosi lävitse mitä haluat vielä? Seksiäkö?
John hymyili ja tarrasi Aleksandrasta kiinni ja suuteli tätä samalla riisuen tämän vaatteita. Aleksandra yritti riuhtoa itsensä irti, mutta turhaan. Samassa he olivat jo sohvalla alasti.
---
Session jälkeen John saattoi Aleksandran tuolille istumaan.
J: Kuin vanhoina hyvinä aikoina.
A: Piditkö tätä hyvänä? MINÄ VIHASIN TÄTÄ! Aleksandra nousi ylös ja yritti lyödä Johnia naamaan. Se oli virhe.
J: Minuun sinä pikku huora et koske edes pikkusormellasi! John karjui ja löi Aleksandraa. Nainen kauhistui ja kyyneleet virtasivat tämän poskia pitkin. John tyrkkäsi naisen ulos talosta ja tämä kaatui portaita pitkin maahan.
Tontin reunalla Aleksandra purskahti itkuun. Kyyneleet muuttuivat veriputoukseksi. Aleksandra juoksi pois Johnin luota kohti kotiaan.
]]>
"Hmm tässä se talo siis on... Jack Balck's Curse blv 13. Loistavaa hän tulee pitämään tästä", vaalea hiuksinen sanoi kimeällä äänellä. Mies oli vaaleahiuksinen ja hänellä oli suuret pussit silmiensä alla.
